Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin, joka pitää professuuriaan European University Institutessa Firenzessä, arvioi blogissaan, että Helsingin Sanomien Suomen viestitiedustelua koskevassa artikkelissa käytetyt salassapidettävät asiakirjat on vuodettu lehdelle presidentin kansliasta. Scheinin täsmentää, että vuodon voi olettaa tapahtuneen ennen nykyisen presidentin Sauli Niinistön virkakautta. 

viestitiedustelu-hs.png

Helsingin Sanomissa 16.12. ilmestyneessä Laura Halmisen ja Tuomo Pietiläisen kirjoittamassa armeijan Viestikoekeskusta käsitelleessä repotaasissa oli nojauduttu salassapidettäviin asiakirjoijin, ja tapaus on aiheuttanut rikostutkinnan. Presidentti Niinistö otti asiaan myös kantaa.

HS oli käyttänyt lähteinään salaisiksi määrättyjä asiakirjoja, joiden jakelu on ollut hyvin rajoitettua, tietyn nimilistan mukaisesti vain korkeimmalle virkamiesjohdolle.  Professori Scheinin kirjoitti:

Viikkoa ennen joulua (16.12.2017) Helsingin Sanomat julkaisi laajan ja näyttävän kirjoituksen Suomen sotilastiedustelusta – tai Tikkakoskella toimivasta puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta, kun kerran mitään lainsäädäntöä sotilastiedustelusta ei ole. Ehkä tärkein piirre tuossa kirjoituksessa oli sen avoin perustaminen puolustusvoimien salaisiin ja erittäin salaisiin asiakirjoihin, joista ilmaistiin niiden aihepiirit, ajankohdat ja joitakin valikoituja yksityiskohtaisia sisältötietoja. Jutun kuvituksena oli asiakirjojen salaisuusleimoja ja sitaatteja salaisista asiakirjoista.

Scheinin arvostelee tekeilläolevaa tiedustelulainsäädäntöä, ja pitää myös HS:iin kohdistuvaa rikostutkintaa ylilyöntinä. Asian juridinen arviointi ei kuitenkaan ole tässä kiinnostavinta. Lähdesuojan ja rikkomisen juridiikkaan voi perehtyä Scheininin bloggauksessa.

Professori kuitenkin toteaa sen, minkä virkakoneistoa tuntevat ovat jo pystyneet päättelemään:

Presidentti Sauli Niinistön ripeys rikostutkinnan käynnistämisen yhteydessä saattaakin selittyä sillä, että myös hän on ymmärtänyt todennäköiseksi, että vuoto on peräisin hänen omasta talostaan, joskaan ei hänen presidenttikaudeltaan

Tietovuoto, jolla on ulkopoliittisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, omaa ennakkotapauksen: Zavidovo-vuoto.

Tällöin sosialidemokraattinen poliitikko Erkki Tuomioja päästi julkisuuteen presidentti Urho Kekkosen ja neuvostojohdon tapaamiseen Zavidovossa liittyviä tietoja. Vuodosta tuomittiin rangaistuksiin mm. presidentin kansliapäällikkö Antero Jyränki (SDP). Tuomiojaan ei kajottu.

Tämänkertainen vuoto liittyy tavalla tai toisella valmistelussa olevaan #tiedustelulakiin.  HS:n käyttämät asiakirjat ovat vuosilta 2002-2008, ja epäily vuotamisesta kohdistuu näin silloisen presidentin henkilökuntaan.

tavja-irvistaa_button

Eiköhän tämä juttu ole jo ”purkissa”? di-gold

 

Martin Scheinin bloggaus 28.12.2017.

Iltalehti 28.12.2017.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2010/07/tapaus-zavidovo.html

 

Mainokset