Lähellä nykyistä modernia Harishin kaupunkia Israelissa kaivetaan par’aikaa esiin hämmästyttävää muinaista asutuskeskusta, joka muuttaa kokonaan käsitykset kaupungistumisen alkuajoista historiallisen Syyrian alueella. Tarkastelemme.

”Se on paljon suurempi kuin mikään tunnettu paikka Israelissa – ja Israelin maan ulkopuolella – Jordanian alueella, Libanonissa, Syyrian eteläosassa”, kertoi medialle kaivauksen apulaisjohtaja Yitzhak Paz.

Kohde, jota Yizhak Paz työryhmineen tutkii, ulottuu 160 hehtaarin alueelle, ja on suurin tähän mennessä löydetty varhaismetallikautinen asuinpaikka Israelissa. Ein Asur (Ein Asawir) on paikan nimi nykyisissä kartoissa. 5000 vuotta vanhan kulttuurikerrostuman alta on jo nyt löydetty 7000:n vuoden takaisen kalkoliittisen (kupari-kivikauden) asutuksen jälkiä, joten jo nyt nähdään paikallinen kulttuurikehitys ja asutusjatkumo, joka pronssikauden alussa ylläpiti sen ajan suurkaupunkia.

Vanhoista ja tosivanhoista kaupunkiasutuksista on liikkeellä pinnallista populääritietoa, joten kertaus on paikallaan:

  • Kaupunki, alue/nykyvaltio;  ajoitus;  arvioitu asukasluku.
  • Catal Hüyük, Anatolia/Turkki; 7400–6200 eKr.; 10 000.
  • Jeriko, Kanaan/Israel; 8000 eKr. (ajoitus vanhoilla menetelmillä); 2-3000, (asutuskatko 6000-5000 eKr).
  • Maidanets, Ukraina; 4000 eKr.; 46 000.
  • Los Millares, Espanja; 3200–1800 eKr.; n.1000.
  • Uruk, Sumer/Irak; 2900 eKr.; 50-80 000, -silloin maailman suurin kaupunki.
  • Mohenjo-Daro, Indus-kulttuuri / Pakistan; 2900 eKr.; 35-40 000, (2250 -1900 eKr.).
  • Memfis, Egypti; 3100 eKr.; 30 000.
  • Shijiah, Lung-Shan -kulttuuri / Kiina; 2600-2000 eKr.; 15-50 000.
  • Caral, Peru; 2600 eKr.; 3000.
  • San Lorenzo Tenochtitlán, Olmeekit/ Mexico; 1200-900 eKr.; 5500 – 13 000.
  • Knossos, minolainen kulttuuri/ Kreeta; 1900-1375 eKr.; 50-80 000 asukasta palatsin talousalueella.
  • Rooma, perustettu 753 eKr.

Nyt tähän kuvaan liittyy uusi kohde:

  • Ein Asur, Ein Asawir, Kanaan/Israel;  3000 eKr.; 6000 asukasta (pronssikauden alussa).

”Tämä on valtava kaupunki – varhaisen pronssikauden megalopolis, jossa tuhannet ihmiset, jotka ansaitsivat elantonsa maataloudesta, asuivat ja kävivät kauppaa laajalla alueilla, jopa eri kulttuurien ja valtakuntien kanssa. Tämä on varhaisen pronssikauden New York City alueellamme; -kosmopoliittinen ja organisoitu kaupunki ”, kertoivat kaivauksen johtajat Itai Elad, Yizhak Paz ja tohtori Dina Shalem.

”Tämän kohteen tutkimus muuttaa ikuisesti sen, mitä tiedämme kaupungistumisesta Israelin maassa ja koko (Lähi-Idän) alueella”, sanoi Paz. ”Ja se tarkoittaa, että se mitä olemme nyt saaneet tietää, muuttaa sitä, mitä tänään kirjoitetaan perinteisissä kirjoissa Israelin arkeologiasta.”

Tutkijat ovat jo nyt, kahden vuoden pelastuskaivauksen jälkeen, todenneet kaupungin hyvin järjestäytyneeksi, ja tutkivat suurta julkista rakennusta, joka oletetaan temppeliksi: Sen sisältä on löytynyt poltettuja eläinten luita, mikä viittaa uhrauksiin.

Ein Asurin tutkimiseen on kohdistettu riittävästi resursseja, ja kaivauksiin on osallistunut jo 5000 tutkijaa, vapaaehtoista koululaista tai opiskelijaa.

Asiasta kertoi tänään The Times of Israel.

Näin siis Israelissa tai Palestiinassa, jossa kaksi kansallisuutta väittää kilpaa ja kinastellen olevansa maan alkuperäiset omistajat ja asukkaat. Tieteellinen tutkimus on kuitenkin nostamassa päivänvaloon kanaanilaisia, paikallisen väestöjatkumon tuottamaa etnosta, joka saavutti korkean kulttuuritason, ja tuli sitten Siinain erämaasta maahanhyökänneiden hebrealaisten nomadien hävittämäksi.

Mitä siis tiedämme kanaanilaisista:

  • Suomen kansakoululaiset saivat oppia, että kanaanilaiset olivat syntisiä pakanoita, jotka kunnolliset ja hyvät Mooses ja Joosua (Mosche ja Jeshua) valloittivat, koska JHW oli luvannut tämän maankolkan erään Abrahamin pojille, so. ”Israelin lapsille”.
  • Kanaanin kieli on länsiseemiläinen kieli, ja läheinen Foinikian kirjakielelle puunille ja myös hebrealle. Kielitieteessä voimistuu näkemys, että hebrea kuten foinikialaistenkin kieli, olivat kanaanin murteita.
  • Kanaanilaisen kirjaimisto kuuluu samaan kirjainperheeseen, kuin Bybloksen (Syyriassa) varhainen kirjaimisto, ja foinikialaiset aakkoset. Tässä näyttäytyy kulttuuripiiri Pohjois-Syyriasta nykyiseen Israeliin, jossa kehiteltiin nuolenpää-merkeistä poikkeavia ”tikkukirjaimistoja”, joiden vaikutuksesta ilmaantuivat etruskien, kreikkalaisten ja latinalaisten aakkoset. Ein Asur on siis ollut osa mielenkiintoisen kehityksen näyttämöä.

Ein Asurin seudulla ryhdyttiin kaupungistumaan samoihin aikoihin, kuin sumerilaisten Urukissa ja Induksen Mohjendo Darossa ja Harappassa, kuten myös Espanjan Millaresissa. Tuon ajankohdan on siis täytynnyt merkitä kansainvälisen kaupankäynnin vilkastumista ja ulottumista yhä uusille alueille.

Arkeologien mukaan Ein Asuria ympäröi jo jonkinlainen puolustusrakennelma, jollaisia varhaisissa Sumerimaan kaupungeissa ei ollut. Tämä viittaa rauhattomuuksiin, joiden todennäköisin aiheuttaja ovat liikkuvat esibeduiinit, joista jo mainittiin hebrealaiset.

6000-5000 vuotta sitten ihmiskunta oli sekä kulttuurikehityksen lähtökuopissa että ilmaston kylmenemisestä ja kuivumisesta johtuvan kriisin äärellä:

  • Ihmisyhteisöt olivat siihen asti pystyneet pitämään väkilukunsa tasapainossa luonnon tarjoamien resurssien kanssa, joten nälänhädät olivat olleet harvinaisia onnettomuuksia.
  • Ilmastonmuutos vähensi ihmiselle sopivia luonnon anteja (riista, kerättävät kasvistuotteet, kala), ja ihmiskunta oli suhteellisen ylikansoituksen edessä: Meitä oli yhä sama määrä, mutta oikumeeni, ihmiselle sopivat osa maan pintaa, oli pienentynyt.
  • Tähän kriisiin oli kaksi vastausta, joista ensimmäinen löydettiin Euroopassa, Lähi-Idässä Zagros-vuoriston rinnemetsissä ja Syyrian-Palestiinan alueella, ja muutamassa muussa paikassa: Ympäröivän luonnon edullisia kohtia alettiin muokkaamaan niiden tuottavuuden lisäämikseksi. Oivallus johti maanviljelyn keksimiseen.
  • Maanviljely tuli käyttöön samoissa paikoissa, joista löysimme edellä luetellut vanhimmat kaupungit: Kun luonnon oma tarjonta ei ollut enää väkiluvun rajoite, ihmisten määrä kasvoi ja maaseutu alkoi elättää kauppavaihdolle ja käsityötuotannolle perustuvia taajamia (=> kaupunkeja). -Nyt on siis löytynyt uusi sellainen.

Näissä asutuskeskittymissä kehittyivät ensimmäiset kirjaimistot, ilmeisesti aluksi uskonnollisten asioiden merkitsemiseen, korkeatasoisempi maalattu keramiikka, kehitttynyt käsityö -mm. kankaiden kudonta, ja monet muut taidot. Ihmiskunnan tulevaisuutta ne eivät kuitenkaan päässeet ohjaamaan, sillä eräillä alueilla kehitys otti aivan toisen suunnan:

  • Ilmaston jatkaessa kylmenemistään, ja haihtumisen pienentyessä lämpimillä merialueille, sateet jäivät yhä useammin tulematta Saharan, Siinain ja Keski-Aasian alueella. Joskus tätä vyöhykettä nimitetään Saharasiaksi: Se ulottuu läntisestä Afrikasta pohjoiseen Kiinaan.
  • Näilläkin alueilla yritettiin paikata luonnon vähenevä ihmiselle sopivien asioiden luontainen tuotanto muualta omaksutulla maanviljelyllä, mutta pellot kuivuivat, ja entiset viljelijät joutuivat liikekannalle pienkarjansa (lampaat, vuohet) kanssa, -ja kaikki olivat yhtä nälkäisiä.
  • Ihmiskunta oli matkalla kohti desimaatiotaan ja kulttuurista kollapsia, -mutta se ei tullut ihan vielä.
  • Alati nälkäisten paimentolaisiksi muuttuneiden kurjimusten keskuudessa tehtiin se toinen keksintö resurssikriisin voittamiseksi: Ravinnon riistäminen toisilta ihmisryhmiltä.

Nämä aavikkojen beduiineiksi muuttuneet heimot aloittivat ensin toistensa ryöstämisen, ja tunkeutuivat sitten hyvinvointinsa säilyttäneille ja vaurastuneille alueille jatkamaan ryöstelyään. Ihmiskunnan kulttuurikehityksen kollapsi tapahtuikin juuri sillä hetkellä.

Ei ole sattumaa, että sekä Ein Asurin että tuhansien kilometrien päässä Välimeren takana olevan Los Millaresin kuparikaupungin ympärille ilmaantuivat puolustusrakennelmat suurinpiirtein samoihin aikoihin:

  • Kuivuus ajoi ryöstelevät hebrealais-seemiläiset Kanaanin maahan ajankohtana, joka tarkentuu Ein Asurin muurien rakentamisen tai tuhoutumisen mukaan.
  • Keski-Aasian arojen indoeurooppalaisten tunkeutuminen Eurooppaan ajoittuu Ukrainan mega-muinaiskaupunkien (Maidanetz, ym.) tuhoutumiseen, ja ilmiö ulottuu Los Millaresiin, joka siis vastasi haasteeseen linnoittautumalla.

Eurooppaa kohtasi noin tuhannen vuoden taantuma kulttuurikehityksessä, mutta onneksi saimme mm. kirjoitustaidon uudelleen Lähi-Idästä, jossa se oli säilynyt. Ihmiskunnan jakautuminen keskenään kyräileviksi heimoiksi jäikin sitten pysyväksi ilmiöksi, -eikä Lähi-Itäkään ole sen koommin rauhoittunut.

Kanaanilaisen ja hebrealaisen etnoksen eriytyminen saattaakin liittyä juuri maanviljelyn menestymiseen nykyisen Galilean ja Jordanin laakson alueella, mutta taantumiseen Siinailla. Osa länsiseemiläisistä jatkoivat hyvinvoivina maanviljelijöinä, toisen osan romahdettua ryösteleviksi nomadeiksi. Edelliset hävitettiin, kuten Raamattu kertoo. Jälkimmäisistä tuli samassa kirjassa mainittuja juutalaisia, joiden Kanaanin-maahan tunkeutumisen kuvaus on säilynyt.

Nomadien, hebrealais-seemiläisten ja indoeurooppalaisten, vaellukset aloittivat koko vanhassa maailmaassa jatkuvien sotien kauden, joten päätämmekin esityksen Nina Paleyn mainioon animaatioon, joka muuten näkee tapahtumat juurikin kanaanilaisesta perspektiivistä. di-gold

Tutkittavaa: Nina Paley.