Iranilainen lehti kysyi tunnetulta paikalliselta talousproffalta ns. kehittyvien maiden talousyhteisönä mainostetun BRICS:n merkityksestä Iranille. Vaikka Iran ei ole mikään sananvapauden malli-maa, sielläkin käydään poliittista keskustelua, ja papillinen hallintokin joutuu ottamaan neuvoja Allahin lisäksi teknokraateilta ja taloustietäjiltä.

BRICS-talousyhteisö laajeni 02.09. kokouksessaan viidestä perustajavaltiosta Iranin islamilaisella tasavallalla ja viidellä muulla maalla. Uudet jäsenet –Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat (UAE), Egypti, Etiopia ja Argentiina– ovat BRICS-yhteistyössä mukana vuoden 2024 alusta. BRICSin perustivat siis Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja kommunistijohtoinen Etelä-Afrikka.

Iranin pysyvä jäsenyys globaalissa nousevien ja kehittyneiden talouksien ryhmässä voi olla hyvä uutinen Iranille ja Iranin taloudelle, mutta kysymys kuuluu, mitä Iran etsii BRICS-jäsenyydestä ja kuinka paljon se voi käyttää tätä mahdollisuutta? -kysyy Iranissa ilmestyvä farsinkielinen Rokna.

Iranin pappishallitus on viime vuosina solminut lukuisia lyhyt- ja pitkäaikaisia ​​sopimuksia sellaisten maiden, kuin Venäjän, Kiinan, Etelä-Afrikan ja Venezuelan kanssa. Näillä mailla -lukuunottamatta Etelä-Afrikkaa- on enemmän tai vähemmän ongelmia kansainvälisen yhteisön säätämien pakotteiden kanssa, -kuten myös Iranilla- johtuen eri syistä.

Motiivina pakotteiden kiertäminen, ja de-dollarisaatio

Yhteistyökumppaneita siis yhdistää tarve rikkimuksistaan määrättyjen pakotteiden kiertämiseen. Lehti kysyy, miksi Iran ei voi hyödyntää näitä mahdollisuuksia niin kuin pitäisi, vaikka Iran on mukana useissa sopimuksissa, ja miksi näiden sopimusten vaikutus ei ole havaittavissa iranilaisten elämän parantumisena? Ja voivatko nämä sopimukset johtaa toiveiden toteutumiseen de-dollarisaatiosta ja Amerikan ja lännen tappiosta?

Roknalle vastaa tohtori Seyed Hashem Urei, -arvostettu Sharifin teknillisen yliopiston professori ja Iranin energiatieteellisten yhdistysten liiton johtaja.

Nämä 5 kehitysmaiden joukossa olevaa maata (BRICS:n perustajat) ovat myös geopoliittinen rintama maailman seitsemää kehittynyttä taloutta, nimittäin G7-ryhmää (Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat) plus  Euroopan unionia vastaan.

BRICS suuntautuu professorin mukaan eteläiselle pallonpuoliskolle ja kehitysmaihin. Hän muistuttaa, että mukaan kutsutulla Indonesialla ”ei ole kiirettä liittyä BRICS-ryhmään”. Sisäpoliittisista syistä, mutta ehkä myös Yhdysvaltojen vaikutuksesta.

Professori havainnollistaa BRICS.n merkitystä talousluvuilla: ”BRICSin viiteen pääjäsenmaan kuuluu 27 % maailman maa-alasta ja 42% maailman väestöstä. Näiden maiden osuus maailmantaloudesta on myös 33 prosenttia. Näin ollen ei voida väittää, että BRICS-ryhmä olisi merkityksetön tai pieni ryhmä.”

BRICS haastaa IMF:ää ja Maailmanpankkia

Kiinalla on tapana syyttää Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) ja Maailmanpankkia ei vain taloudellisesta, vaan myös poliittisesta päätösten motivoimisesta, mikä ei suosi ”nousevia maita ja talouksia”, eivätkä ne ota tarpeeksi huomioon infrastruktuuriin kehittämistä.  ”Toisin sanoen ne antavat etusijalle lännen kanssa samalla puolella oleville maille. Siksi Kiinan lisäksi myös Intialla ja Venäjällä on ongelmia tämän asian kanssa” täsmentää professori Urei lehdelle.

Siksi yksi BRICS:n päätavoitteista sen perustamisen alusta lähtien ollut perustaa pankki Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin tilalle. Vuonna 2014 jäsenten suostumuksella päätettiin perustaa NDB New Development Bank -niminen pankki, jonka alkupääoma on 100 miljardia dollaria. Vuonna 2016 tämän pankin keskustoimistot aloittivat toimintansa Shanghaissa. Pankin perustamisen ja pääomamarkkinoille tulon vuonna 2018 jälkeen se sai AA+-luokituksen tärkeiltä kansainvälisiltä akkreditointilaitoksilta, kertoi professori Urei.

Professori muistuttaa, että Venäjän hyökättyä Ukrainaa vastaan, ​​ pankki lopetti kaikki rahoitustapahtumat yhden sen perustajajäsenen, Venäjän, kanssa. NDB joutui tästä päätöksestä huolimatta kärsimään kansainvälisten luottolaitosten arvioiden heikkenemisestä. Tätä Urei pitää merkkinä lännen taloudellisesta voimasta. ”Aivan kuten BRICS-maat kohtaavat G7-maita, uusi kehityspankki NDB kohtaa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin”.

Kiina BRICS:n vallankäyttäjä

Kiinan kävi kauppaa Yhdysvaltojen kanssa viime vuonna 750 miljardin dollarin arvosta, mutta ja Iranin kanssa vain 15 miljardilla dollarilla, muistuttaa professori. Kiinan kauppavolyymin BRICS-maiden kanssa arvioidaan olevan 540 miljardia dollaria vuonna 2022: Saudi-Arabian kanssa 116 miljardia dollaria ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa 99 miljardia dollaria

Kuten Shanghain sopimuksessa, Kiina on BRICSissä pääasiallinen vallankäyttäjä, ja Kiinan jälkeen nousevat voimat, kuten  Intia ja Brasilia.  Kiinalla on tällä hetkellä BRICSin suurin vaikuttaja, eikä Venäjä voi olla haastaja, arvelee professori.

Voittaako BRICS-ryhmä lännen?

Tämähän on juuri se kysymyksenasettelu, joka kiehtoo ja innostaa tämän päivän suomalaista äärioikeistoa ja Ukrainan sodan myötä muotoutunutta putinistijengiä. lehden kysymykseen, voiko BRICS-ryhmä voittaa lännen ja Amerikan, professori Urei vastasi:

Maailman tärkein tekijä on talous. Kun Kiinalla oli viime vuonna kauppaa kaikkien BRICS-maiden kanssa 540 miljardia dollaria, ja pelkästään Yhdysvaltojen kanssa 750 miljardia dollaria, se tarkoittaa, että Amerikan merkitys Kiinalle on paljon suurempi kuin kaikilla BRICS-sopimuksen jäsenillä. Toisaalta Kiina, Intia ja Brasilia eivät ole ilmoittaneet, että näiden maiden politiikka perustuu lännen ja Yhdysvaltojen vastaisuuteen, -ja jopa joillakin näistä (BRICS-)maista, kuten Intialla, on muita sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa.

Professori viittaa Quad Military Agreement -sopimukseen, jonka Yhdysvallat, Japani, Intia ja Australia solmivat Kiinan sotilaallista laajentumista vastaan äskettäin. Urein johtopäätös onkin, että Intia on lähempänä Yhdysvaltoja kuin Kiinaa.

”Tämän seurauksena käsitystä, jonka mukaan BRICS on sopimus, joka vastustaa länttä, ei voida hyväksyä” täsmentää Urei.

Professori täsmentää, ettei Kiina ilmeisesti tavoittele osuutensa laajentamista Iranin sisämarkkinoilla, eikä myöskään Iranin öljyn ja kaasun ostajana. ”Pääasiallinen syy (Kiina-Iran-) yhteistyöhön on geopoliittinen”.

De-dollarisaatio?

Dollarin korvautuminen maailmankaupassa muulla valuutalla mainitaan aina, kun kaksi tai kolme ”paha-länsi-uskovaista” kohtaa, -ja sitten kumarretaan Mekkaan, -eikun BRICSiin päin. Tähän Sharifin teknillisen yliopiston professori sanoo:

Puhutaan dollarin hylkäämisestä maailman kauppasuhteissa ja siitä, että maailma on menossa suuntaan, jossa dollari ei lähitulevaisuudessa enää ole vahvin valuutta maailmassa.

Viime vuonna Kiinan kauppa Amerikan kanssa oli 750 miljardia dollaria ja Kiinan kauppataseen ylijäämä 400 miljardia dollaria. Viimeisimpien julkaistujen tilastojen mukaan Kiinan valuuttavarannon määrä on 3200 miljardia dollaria ja se on maailman ensimmäinen. Noin 58 % Kiinan kokonaisvaluuttavarannoista on dollareissa. Jos siis oletetaan, että Kiina vapauttaisi markkinoille dollarinsa, ja myyisi kaikki dollarivarantonsa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, dollarin hinta laskisi jyrkästi muita valuuttoja vastaan. Kysymys kuuluu, kuka on suurin häviäjä? Ehdottomasti Kiina, vastaa professori Urei.

Urei jatkaa madonlukujaan: ”Kiina ja muut maat eivät vain halua eivätkä saa heikentää dollaria, vaan ne vastustavat tarvittaessa dollarin heikentämispolitiikkaa. ja ylläpitävät dollarin arvoa. Siksi de-dollarisaatio on perusteeton hypoteesi. Toisin sanoen Kiina on riippuvainen Yhdysvaltain dollarista, eikä päinvastoin.”

Mitäs kun Venäjä, Intia ja Kiina ovat vaihtaneet joissakin energia-alan sopimuksissa laskennallisen valuutan dollarista juaniksi (Kiinan valuutta) tai rupiaksi (Intian)? Urein mukaan ”näiden sopimusten mittakaava on hyvin rajallinen. Näiden valuuttojen likviditeetti on erittäin alhainen dollariin verrattuna. ja tämän seurauksena näiden valuuttojen riski on suurempi, eikä hallituksilla ja keskuspankeilla ole intressiä kerätä suuria määriä valuuttoja, kuten juania ja rupiaa valuuttatileilleen.” (Siinäs kuulitte!)

”90 % maailman valuuttatransaktioista tehdään dollareilla tai valuutoilla, jotka ovat suoraan riippuvaisia ​​ja liittyvät dollariin .., eikä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä odoteta, että dollarin asema luotettavimpana ja tärkeimpänä valuuttana kansainvälisessä kaupankäynnissä poistetaan” sanoo iranilais-proffa..

”Pax Americanaa” vastaan pyristelevien maiden, kuten Venäjän, kommunistisen Kiinan, kommunistisen Venezuelan, papillisen Iranin, talibaanien Afganistanin, kommunistisen Etelä-Afrikan, kommunistis-dynastisen Pohjois-Korean, (-ja ketä niitä ny olikaan?) näkemykset ovat tänään kantava osa poliittisen äärilaidan maailmankuvaa Suomessakin. BRICS ja dollarin aseman murtuminen kuuluvat repertuaariin siinä kuin salaiset tunneliverkostotkin. siksi on tarpeen välillä vilkaista, mitä ”Jumalan mailla”, Iranissa l. Persiassa keskustellaan.

Bismillah, kiitän seurasta! di-gold

Luettavaa:

Iranilais-tieto: Yhdysvallat luvannut olla kaatamatta Iranin islamistihalitusta

Yhdysvallat vapauttaa Iranin jäädytetyt varat, pappishallitus lupaa rajoittaa uraanin rikastamisen 60%:iin

”Bidenin vapauttamat 6 miljardia Iranin varoja edistävät terrorismia”

Iranilaisista 80% vastustaa, 15% kannattaa, pappishallitusta

Euroopan ja Etelä-Aasian yhdistävästä logistiikka-verkosta sovittu tänään New Delhissä