Venäjä tavoittelee itselleen sotalaivatukikohtaa Libyasta, laajentaakseen strategista läsnäoloaan itäisellä Välimerellä. Libyan itäosaa hallitseva sotaloordi vieraili syyskuussa Moskovassa, ja jotain pahaenteistä sovittiin.

Venäjän laivastotukikohta Itä-Libyassa antaa Venäjälle merkittävän edun uhata Eurooppaa etelän suunnalta, joten itäisen Libyan johtava sotaherra Khalifa Haftari oli ’Venäjälle mieluinen vieras Moskovassa syyskuussa. Haftarin edellisellä Moskovan-vierailulla -vuonna 2020- Venäjän presidentti Vladimir Putin kieltäytyi tapaamasta häntä, ja Venäjän alemmat diplomaatit painostivat häntä allekirjoittamaan tulitauon Libyan Tripolissa istuvan kansainvälisesti tunnustetun hallituksen kanssa. Haftari poistui maasta äkillisesti hyväksymättä sopimusta.

Vain viikkoa ennen Putinin ja Haftarin neuvotteluja Yhdysvaltain joukkojen komentaja Afrikassa kenraali Michael Langley ja Yhdysvaltain nykyinen Libyan erityislähettiläs Richard Norland tapasivat sotaherra-Haftarin Benghazissa Libyassa, painostaen häntä poistamaan vieraat joukot (=venäläiset) alueeltaan. Haftarin kiinnittyminen Venäjään yhä läheisimmin oli siis odotettua, ja vastatoimiin oli ryhdytty. -Ne eivät sitten olleetkaan riittäviä.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Libyan itäisen armeijan komentajan Khalifa Haftarin välillä valmistellaan puolustussopimusta Moskovassa 28. syyskuuta tapaamisen jälkeen , kertoivat lehdelle asiasta tietävät henkilöt, kirjoitti al-Arabyia (06.11.).

Itäisen Välimeren vaikutuspiirissä käydään par’aikaa kahta kuumaa sotaa, –Ukrainassa ja Gazan kaistalla- ja tilanteiden eskaloituminen suurvaltojen väliseksi on päivittäinen huolenaihe. Venäjän ja Iranin sotilaallinen läsnäolo Syyriassa -melko vahvoin voimin- lisää alueen kriittisyyttä. Iranin epäillään olevan myös vahvasti sekä Hamasin että libanonilaisen Hezbollah-islamistiarmeijan taustavaikuttajana.

Yhdysvallat on siirtänyt itäiselle Välimerelle strategista laivastokapasiteettia, ydinsukellusveneen ja kaksi lentotukialusryhmää. Ulkoministeri Anthony Blinken kiersi juuri arabimaita, -ilmeisesti tyynnytellen tilannetta jonka Hamasin 07.10. aloittama brutaali hyökkäys on aiheuttanut. Venäjän toiminnan kiihtyminen Libyassa sattuukin harvinaisen ikävään ajankohtaan.

Yhdysvaltain entinen erityislähettiläs Libyassa, Jonathan Winer, toteaa (06.11.):  ”Venäjän pitäminen poissa Välimereltä on ollut keskeinen strateginen tavoite – jos Venäjä saa (sota)sataman sinne, se antaa sille mahdollisuuden vakoilla koko Euroopan unionia.”

Libyan sisällissota oli tarjonnut Venäjälle mahdollisuuden näkemättömään läsnäoloon jo muutaman vuoden ajan. Pahamaineinen PMC Wagner touhuili Libyassa omiaan, maailman kiinnittämättä siihen huomiota. Venäjä onkin käyttänyt wagnereita useissa Afrikan maissa jalansijansa rakenteluun.

Venäjä ja kommunistinen Kiina ovat vuosien ajan johdonmukaisesti pesiytyneet kansainvälisesti tärkeiden merireittien varrelle, tavoitellen laivastotukikohtia mm. Sudanista. Näin logistiikkaväylä Punaisenmeren ja Suezin kautta joutuisi roistovaltioiden kohteeksi.

40% Afrikan tunnetuista öljyvaroista on Libyassa, jonka itäosan sotaherra Haftar veljeilee sekä Venäjän että Turkin kanssa. Turkki ja Haftarin hallinto Libyassa ovatkin tehneet ällistyttäviä öljysopimuksia Välimeren merialueen vielä poraamattomista energiaresursseista. -Ja kun Erdogan on mukana, jaetaan myös muiden valtioiden nautinta-alueita vehkeilijöiden kesken.

Venäjällä -siis PMC Wagnerilla- on jo lentotukikohta itäisessä Libyassa. -Sitä päivitetäänkin Venäjän armeijan sotilailla, jotka mm. antavat koulutusta Haftarin ilmavoimille.

Se on ilmeisesti Tobruk

Venäläiset sota-alukset tulevat todennäköisesti asettumaan Tobrukiin, jonka satama vaatinee huomattavia uudistuksia ennen venäläisten sijoittumista sinne. Venäjän ainoa Välimeren laivastotukikohta on toistaiseksi Tartus Syyriassa.

Haftarin venäläis-kontrahti tulee vahvistamaan Libyan jakaantumista kahteen eri valtapiiriin, joita hallitsevat kilpailevat sotaherrat. -Venäjällehän tämä sopii, sillä epävakauden olot edistävät sen päämääriä. Venäjä on siis tarjouskilpailun voittaja, -pystyen tarjoamaan Libyan peltipurkki-soitaherralle sellaista, mitä sivistysmaista ei hänelle heru.

Kirill Semenov, Kreml-orientoituneesta Russian International Affairs Centeristä, kertoi al-Arabiyalle. ”Haftarille keskeisintä on säilyttää asevoimansa, eikä Yhdysvallat anna hänelle muuta vaihtoehtoa kuin pitää Venäjä pääkumppaninaan.”

Epäpyhiä alliansseja muodostuu, koska osalliset ovat jo valmiiksi huonotapaisiksi tunnettuina suljettu ulos sivistyneistä salongeista. Vladimir Putinilla onkin joukkueessaan jo kommunistinen Kiina, dynastinen Pohjois-Korea, talebaanien Afganistan, islamofasistinen Hamas, islamistipappien Iran, kommunistinen Venezuela, ja suomalainen äärioikeisto. Joukon liepeillä roikkuu puoli-islamistinen Erdoganin Turkki. Uusimpana kerhon jäsenenä libyalainen sotaherra. -pitäkää hyvät bailut! di-gold

Luettavaa: