Supon pitkäaikainen isopomo Seppo Tiitinen ei muista, ketä ”Tiitisen listalla” on. Ymmärrämme toki, -jokaisellahan on sama pää kesät-talvet, eikä sinne kaikki tieto mahdu, mutta valtakunnan johtavan turvallisuusviranomaisen (entisenkin) tulisi pitää korviensa välissä ainakin johtavien maanpettureiden nimet. -Silloinkin kuin heidän rankaisemisensa estävät ”yleiset syyt”.

Presidentti Mauno Koiviston aikana, Seppo Tiitisen ollessa Suojelupoliisin johtajana, läntisen ystävällisen valtion Saksan paikallinen Supon kollega, Bundesnachrichtendienst (BND), lähetti Suomeen vähää aiemmin omaan mahdottomuuteensa romahtaneen saksalaisen diktatuurivaltion ”DDR:n” l. Itä-Saksan vakoilujärjestön, Staatsicherheitdienstin (Stasi), jälkeenjääneistä papereista poimitut 18 nimeä, joiden arveltiin kiinnostavan suomalaisia. -Saahan sitä arvella!

Saksassa ei näemmä ymmärretty suomalaisen ”rauhanpolitiikan” syvyyttä ja mädän määrää: Lista saksalaisen diktatuurivaltion poliittiselle poliisille ja toisinajattelijoiden vainoojalle työskennelleitä suomalaisista katosi presidentin ja Supo-johtajan päätöksellä kassakaappiin, mutta: Vaikka ”Tiitisen lista” olisi salattu ikuisesti, ei meillä huolen häivää:

Diktatuurivaltioiden vakoilijoista Suomessa on ihan omaa tietoa: Supo paljasti niitä koko joukon -ennen kuin Koivisto ehti kieltää kotiryssä-vakoilun seuraamisen. -Nimiä on tiedossa ihan riittävästi kunnon tsitskaan!

Melkein koko nuor-poliitikkojen ikäluokka tarttui itävakoilun täkyyn

Neuvostovenäjän ja sen satelliitin Itä-Saksan vakoilu sai Suomesta harvinaisen pahan otteen ns. kotiryssä-menetelmällä:

  • Suomalaiset poliitikon-alut pyrkivät neuvostovakoilijoiden läheisyyteen, hankkivat ns. kotiryssän.
  • Kotiryssä l. henkilökohtainen pysyvä kontakti kommunistisen valtion vakoilijaan oli YYA-Suomessa urankehityksen edellytys muuallakin kuin Ulkoministeriössä (Elina, -laitappa luuta lakaisemaan!)
  • Näinpä Suomen poliittinen luokka täyttyi ”rauhan-miehistä” ja -naisista, jotka jatkoivat myyräämistään senkin jälkeen, kun ”pata johon pienenä putosivat” (Neuvostoliitto, sosialismi, maailmanvallankumous) lakkasi olemasta.
  • Suomen presidentiksi pääsi kahdeksi kaudeksi (-ekalla kertaa myös Kokoomuksen naisten äänillä) saksalaisen diktatuurivaltion ihailija, -voitteko kuvitella? (Ei tarvitse: Meillä on Tarja Halonen!)
  • Suomalainen yhteiskunta solutettiin täysin: Media, hallinto, kulttuuri (lukuun ottamatta klassista musiikkia, jonka arvostelukriteerit oli lyöty lukkoon jo 300 vuotta sitten).
  • Jo puoluenuorina KGB:n tai Stasin verkkoon kytkeytyneet 70-lukulaiset jatkavat myyräämistään vielä tänäkin päivänä: Virossa Suomelle keksittiin hassunhauska nimitys ”Putkistan”, kun Venäjän strategisiin pyrkimyksiin syvälle kietoutunut Gazprom peri KGB:n vanhat kontakti, ja ”Nordstream-putki ei ollut Suomelle poliittinen kysymys, -ainoastaan ympäristökysymys”.

Supo seurasikin jo 1970- ja 80-luvuilla silloin nuoren poliitikko-sukupolven ja neuvostovakoilun yhteistyön syvenemistä, -kunnes presidentti Koivisto kielsi tarkkailun. Supon kenttätyön korkeasta laadusta kertoo raportti nuoren demarilupauksen ”Iso-Paavo” Lipposen ja tunnetun KGB-operatiivin ja usean suomalaisen poliitikon ohjastajan Valeri Silovin tapaamista Helsingissä:

”Silovin havaittiin 12.2. 1968 kulkeneen silmiinpistävän hermostuneena ja ympärilleen vilkuillen … ja saapuneen klo. 11:54 ravintola Arkadiaan. Tasan klo. 12:00 saapui SDP:n kookas tutkimussihteeri Paavo Tapio Lipponen.” (Seppinen, s.465)

Seppinen_buttonSupon raporteista, joita tutkija Jukka Seppinen on päässyt näkemään, -siihen aikaan kun arkistoja availtiin- selviää agenttitapaamisten salakähmäisyys, mikä sinänsä onkin jo johtopäätösten aihe. Lisää päätelmiä voi tehdä tapaamisten aikataulusta.

Silov + Lipponen 05.03. 1968, ravintola Victoria, Helsinki,
Silov + Lipponen 19.03. 1968, joku ravintola, Helsinki,
Silov + Lipponen 26.03. 1968, joku ravintola, Helsinki,
Silov + Lipponen 17,12. 1968, ravintola Victoria,, Helsinki,
Silov + Lipponen 18.09. 1969, Merihotelli, Helsinki,
Silov + Lipponen 18.11. 1969, Merihotelli, Helsinki,
Silov + Lipponen 24.02. 1970, Merihotelli, Helsinki,
Silov + Lipponen 19.03. 1970, Helsinki, ”kahden tunnin keskustelu”,
Silov + Lipponen 29.03. 1970, Helsinki,
Silov + Lipponen 09.04. 1970, Helsinki,
Silov + Lipponen 19.05. 1970, Klaus Kurki, Helsinki,

(Jatkuu linkin jälkeen.)

”Paavo Putkimiehen” KGB-kontakti Valeri Silov, -jo 1968 rämettämässä SDP:tä

Näin tiheitä salattuja tapaamisia sattuu yleensä, jos (varatut) henkilöt seurustelevat, tai sitten he vakoilevat -mihin viittaa pälyilevät rutiinit paikalle saapumisissa. Supo tiesi myös keskustelujen sisällöistä. (Hyvää työtä!)

”Silov oli ollut innokas kuulemaan Lipposen kantaa … ja Lipponen oli ollut vähintään yhtä innokas kertomaan sitä.”

Keskustelu oli Seppisen -ja Supon- mukaan koskenut Mauno Koiviston mahdollisuuksia presidentiksi, ylläri pylläri. Näin siis pelattiin presidenttipeliä ravintolapöydässä, mutta onko asiaankuuluvaa, että vieraan valtion vakoilijan seurassa? ”Putki-Paavo” Lipposen myöhempi Gazprom-”konsultointi” on pääteltävissä vanhojen rutiinien johdonmukaiseksi jatkoksi. Bai tö vei, SDP:n nykyinen puoluesihteeri Anton Rönnholmkin näyttää käyneen hänkin Gazpromin kukkaron ääressä?

(Jatkuu linkin jälkeen.)

Nouseeko uudeksi demari-pääministeriksi Gazpromin kaveri?

Tietoa itävakoilijoista ei siis tarvitse hakea läntisten tiedustelupalveluiden Suomelle antamista vihjetiedoista, joiden julkistamiseen saatetaan tarvita kansainvälistä yhteisymmärrystä: Ihan kotimainen poliisityö on jo vuosikymmenien ajan tuottanut relevanttia tietoa Stasin ja KGB/FSB:n suomalaisista kollaboratööreistä. Vaikka kerättyjä todisteita ei ole koskaan annettu syyteharkintaan (”yleiset syyt” estivät?), ne ovat yhä olemassa.

Entiset itäblokin maat toteuttivat lustraation jo viime vuosituhannella

Kun kommunismi romahti ja Itä-Eurooppa vapautui, siellä toteutettiin ”destalinisointi”. Kommunistibyrokraatit joutuivat työmarkkinoiden käytettäviksi, mutta julkisiin virkoihin heillä ei ollut asiaa. Tsekki saikin sitten vieraakseen Euroopan neuvoston valtuuskunnan, tsekkaamaan miten demokratisoituminen on edennyt. Kehuja tuli oikeusturvan parantumisesta ja kansalaisvapauksista, mutta myös moite: Entiset kommunistivirkamiehet oli laitettu virkakieltoon, ja sehän loukkasi ihmisoikeuksia tms. Moitteen antaneen valtuuskunnan johdossa oli -ylläri pylläri- Suomen edustaja: ”Parlamentaarikko” Jaakko Tapani Laakso.

(Jatkuu linkin jälkeen.)

Vasemmistoliitto irtisanoutuu Jaakko Laaksosta

Jaakko Laakso, itävakoilun koodinimeltään ”Mantel”, oli Vasemmiston puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan puolueeseen pesiytyneen ”näkymättömän puoluekoneiston” jonkinlainen johtava operatiivi. Siimes turhautui puheenjohtajana vanhojen änkyröiden salaiseen vallankäyttöön, joka teki tyhjäksi Vasemmiston puoluesäännöissä mainittujen päätöksentekotasojen ratkaisut: Päätettiin yhtä, mutta toteutui toista. Tilanne johti modernin ja suositun puheenjohtajan eroamiseen koko puolueesta.

Näkymätön apparaatti -jollaisia näyttää olevan joka puolueessa- asettui puoluejohtajaa vastaan mm. turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Nyky-putinistienkin sanastoon kuuluvat ”NATO-kiimaiset naiset” -slogan onkin Jaakko Laakson keksintö. ”Jakke” solvasi alatyylisellä sanonnallaan vasemmistolaisia ja vihreitä kansanedustajia, jotka 2000-luvun alussa hakivat modernimpaa turvallisuuspoliittista orientoitumista. Vuoden takainen häväistyskampanja silloista pääministeriä Sanna Maria vastaan toistaa hämmästyttävästi vuoden 2003 asetelmaa, ja myös metodia. -On havaittavissa sama KGB/FSB:n käsiala, ja myös kieroutunut suhtautuminen nais-sukupuoleen.

Myöhemmin KGB-operatiivi Jaakko Laakso sai Vasemmiston nykyiseltä puheenjohtajalta Li Anderssonilta  kengänkuvan takapuoleensa, kuten linkitetty uutinen kertoo. (Lissu saa tämän kirjoittajalta tuolla teollaan paljon anteeksi, -ainakin kasvissyönnin. Toiminta NATO-asiassa ansaitsee vielä suuremman kiitoksen!)

Lustraatio tulee, oletko valmis?

Mutta takaisin Seppo Tiitiseen ja listoihin: Lustraatio l. destalinisointi suomalaisessa politiikassa ei edellytä ulkomailta saatujen vihjelistojen avaamista: Kaikki isot nimet ovat jo vuosikymmeniä olleet julkisessa keskustelussa, ja Supon oma työ on tuottanut kansioittain todisteita yhä politiikassa vaikuttavista henkilöistä. Ei puutu kuin poliittista tahtoa.

P.S.

Ovanhan nämä alkuperäiset ”Tiitisen lista”, ja Golitzynin, Gordievskin ja Mitrohinin paljastukset suomalaista itävakoilijoista, ja Rosenholtz-arkisto yhä lännessä tallella. Kysymys onkin siitä, kuka ehtii ensin. (popparit pannulle!) di-gold

Luettavaa:

Saksalaisen diktatuurimaan kätyrit vaarassa: Purra kannattaa ”Stasi-listojen” julkistamista

Hallitusneuvottelujen ulpo/turpo -pöydän puheenjohtaja on vaatinut ”Tiitisen-listan” julkistamista (2019)

Natsikortti-sodan jäljet johtavat kompromaatti-tehtaaseen

Kaikki NATO-maat eivät saaneet Yhdysvaltain tiedustelun ennakkotietoa Prigozhinin kapinasta

Jauho-hypettäjä vietti vuorokauden vankilassa Yhdysvalloissa

”Pitkä marssi läpi instituutioiden” loppusuoralla?

Suomessa on liikaa virastobyrokratiaa